[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Hero” _builder_version=”4.4.5″ background_image=”https://awario.global/wp-content/uploads/2020/04/circle-background-pattern.png” custom_padding=”|||” animation_style=”zoom” animation_intensity_zoom=”4%” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][et_pb_row _builder_version=”4.4.5″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.4.5″][et_pb_text _builder_version=”4.9.2″ hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]
Tällä kertaa tarkastelemme, miten liikunta vaikuttaa elämään yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Oletko itse kiinnittänyt huomiota mitä liikunta merkitsee sinulle?
Liikunnalla on suuri merkitys elämään niin yksilön, kuin kansanterveydenkin näkökulmasta. Liikunta on terveyttä suojaava ja ylläpitävä tekijä, mikä vähentää erinäisten sairauksien todennäköisyyksiä sekä ennenaikaisen kuolleisuuden riskiä. Säännöllisellä liikunnalla voimme vaikuttaa tutkitusti myös sydänsairauksien riskitekijöihin. Liikunta on osa monen pitkäaikaissairauden ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta yhdessä muiden elämäntapamuutosten sekä hoitojen kanssa. Säännöllinen liikunta parantaa muun muassa veren kolesterolitasapainoa, laskee verenpainetta sekä hillitsee valtimoiden ahtautumisen kasvua ja parantaa sydämen toimintaa.
Liikunta on kuitenkin paljon muutakin, kuin kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Liikunta on jossain muodossa osa jokaisen yksilön arkea ja elämää. Se tuottaa valtavasti erilaisia tunteita, iloa ja onnellisuutta, auttaa hallitsemaan stressiä sekä torjuu masennusta. Ajoittain se haastaa ja luo mahdollisuuden kehittyä, saavuttaa onnistumisen kokemuksia ja lisätä sosiaalisia suhteita. Liikunnan tutkituista terveysvaikutuksista huolimatta, FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan vain noin 39% yli 18-vuotiaista miehistä ja 34% naisista liikkui viikoittain terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
Maailman Terveysjärjestön WHO:n mukaan liikkumattomuus on neljänneksi suurin riskitekijä ennenaikaiselle kuolemalle. Lisäksi se nostaa todennäköisyyden riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, kakkostyypin diabetekseen sekä syöpään. Liikkumattomuus on myös kansantalouden näkökulmasta iso rasite. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu valtioille mittavat kustannukset. UKK-instituutin ja valtioneuvoston tekemän selvityksen mukaan Suomessa liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 3200-7500 M € vuodessa.
Liikkumattomuus ja fyysinen inaktiivisuus on maailmanlaajuinen ongelma, jonka taklaamiseen on yritetty kehittää erinäisiä ratkaisuja ja hankkeita. Suomessa UKK-instituutti on tehnyt eri ryhmille suunnatut terveysliikuntasuositukset, jotka perustuvat Yhdysvaltain terveysviraston julkaisemiin liikuntasuosituksiin. Liikuntasuositusten tarkoituksena on helpottaa ihmisiä hahmottamaan, kuinka paljon terveyden edistämisen näkökulmasta tulisi liikkua.
Vaikka liikkuminen ja liikkumattomuus ovatkin loppupeleissä yksilön vastuulla, voivat erinäiset yhteisöt ja palvelut kuten uimahallit, kuntosalit ja urheiluseurat tukea ihmisten liikkumista. On tärkeää, että yksilö tiedostaa miten liikkumisella voi vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin, sillä usein se toimii motivaattorina liikuntakäyttäytymisen muutokselle. Säännöllinen liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus ovat avaintekijöitä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa läpi elämän.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.4.5″][/et_pb_section]